Liikettä lihaksille, unta ullakolle

Taidan tänään vain pohtia asioita ja olla vailla (varmoja) vastauksia.  Pohdiskelen, että mitkä asiat tekevät aikuisten liikunnan ohjauksesta, ryhmäliikuntatunnista tai ohjaajan ominaisuuksista mielekkäät aikuiselle ohjattavalle liikkujalle? Takuulla seikkoja on useita, arvostettavia ja innostavia asioita on monia, kuten liikkujiakin, mutta mikä saa meistä valtaosan palaamaan ohjaajan tunnille? Keppi vai porkkana, huumori vai asiallisuus, monipuolisuus ja usein vaihtuvat jutut, tuttuus ja turvallisuus, "ammattisanasto vai maalaisjärki"... Onhan noita. Mutta saat ehkä ajatuksesta kiinni.  Pohdin, että millainen itse olen ohjaajana, mitä osa-alueita viilata ja mitä nostaa tai poistaa. Toisaalta pohdin, mitä itse arvostan esim. ryhmäliikuntatunnilla, jotta sytyn, saan itsestäni kaiken irti, mutta kuitenkin tunnelma tunnilla olisi salliva ja turvallinen.  Entäs sitten tässä hetkessä asiakkuuksien raha-kysymys. Ollaanko siinä tilanteessa, että jäsenyydestä rahan takia ollaan valmi

Olet aivan oikeassa, kuva ei liity aiheeseen millään muotoa! Treenin alussa fiilis voi kuitenkin lähennellä tuota Wiljon mietettä... Nappaa tästä itsellesi kiva puuha, kun haluat hikoilla kunnolla. Vielä on hyviä säitä treenata vaikka kotinurmikolla.  Aikaa kuluu alle 45 minuuttia, toki riippuu tekemisen tahdista. Ensimmäisessä hyväksi koetusta vaihtoehdossa liikkeitä oli 5. Kyykyt, punnerrukset, vatsat kantojen dippauksella, hyvää huomenta ja syke tehtävä (x-hyppyinä/polvennostona/ joku muu). Jokaista liikettä 100 toistoa eli tässä versiossa toistoja tulee 500. Joku ryhmässä jakoi tekemisensä 10 kappaleen setteihin, joku 30 kappaleen setteihin ja vaihtoi liikettä, kunnes toistoja oli 100 tehty. Eli liikkeitä sai vaihtaa ja pihalla kun olimme, tukkimiehen kirjanpitona toimi pikku kivet tai kepit. Toinen vaihtoehto suoritettavaksi tuntiin oli melko haastava. Liikkeinä oli burpee, hauiskääntö kahvakuulalla 50kpl+50kpl ojentajapunnerruksia kontallaan, lantionnosto, supermies, koiran pissa

  En ollutkaan vielä tämän lyhyen maastopyöräily-urani aikana käynyt missään kauempana suunnitelluilla reiteillä fillaroimassa. Leivonmäen kansallispuisto oli ensimmäinen kokemus. Sattui huippu sää, ei sadetta eikä hellettä.  Reitti oli mielestäni jokseenkin haastava... Jos haasteista suurin pitää valita, niin kaatuneista puista, puiden juurista ja kivistä, valitsen kivet. Kivikkoista pätkää oli mielestäni jokseenkin paljon, siksi pyöräily kääntyikin silloin tällöin patikoinniksi. Kaatuneet puutkin aloin jossain vaiheessa keulimaan ylitse, juurten ylityksissä suussa amalgaamipaikat saivat kyytiä:) Mutta kivet!! Ne olivat kohtuuttomat.  Helpotusta toivat hieman tasaisemmat metsäpätkät sekä hiekkatiet, pitkospuita pitkinkin mentiin. Toisaalta reitit olivat monipuoliset, maisemat vaihtuivat ja hiki tuli.  Pysähdys eväineen laavulle oli odotettu, ja taas jaksoi jatkaa ruisleivän ja suklaan voimalla. Kilsoja kertyi maastossa yli 20 ja aikaa retkeen kului yli 2 tuntia.  Helkaman renkaiden le

...Ajatukset tulevat "painoon" jälkijunassa, mutta minkäs teet. Kun on poutaa, aika menee pihalla. Nyt sataa, joten täräytetään eetteriin yksi vanha aihe ja tekonen. Oletko sinä koittanut uuttaa juomaa kuusenkerkistä? Minä tein ensimmäistä kertaa ennen juhannusta ja tykkään kyllä. Lasin pohjalle hieman valmista kuusenkerkkäjuomaa ja loput vissyä.  Tavoitteenani oli kerätä litra kerkkiä, mutta hidasta tuo mokoma kerääminen oli, saalista tuntui kertyvän niin hitaasti. Puoli litraa keräsin (maanomistajan luvalla siis) ja siitä määrästä juomaa tein. Kerkät kattilaan, kiehuvaa vettä päälle, sitruunahappo ja inkiväärin pala joukkoon ja odottamista vuorokausi. Seuraavana päivänä juoman siivilöinti ja sokerin lisäys.  Kuusenkerkkä näyttää olevan oikea terveyspommi, sisältäen paljon mm C-vitamiinia ja antioksidantteja. Kehon ja elimistön "ruostesuojanakin", metsien vihreänä kultana sitä näytetään tituleerattavan.  Maistoin yhtä kerkkää jo kerätessäni, kyllä niitä voi siltään

Louhisaaren juoma eli Marskin juoma valmistuu uuttamalla yön yli mustaherukan lehtiä. Sitruunahappoa joukkoon ja oman maun mukaan sokeria, kenties inkivääriä. Tosi hyvä hellepäivän juoma lantrattuna esimerkiksi vissyveteen.  Tein viime kesänä ja pulloja jopa pakastin, sain kesän makuja talvella. Tein myös tänä kesänä ja hyvin on maistunut.   

Noin 30 vuotta vanha Helkama Kaunotar vaihtui "taas" uuteen Helkamaan! Sähköavusteinen Fätti. Kyllä tykkään! Pitkään ostosta haudoin ja pohdin, mutta investointi kannatti tehdä. Sähköavustus on mielestäni kiva juttu, sekä myös leveät renkaat. Noiden renkaiden alla ei haittaa pöpperöinen hiekka eikä vähäinen lumiloskakaan.  Toki kevään loskaisilta ja rapaisilta lenkkipoluilta on tultu kotiin märillä lenkkareilla, eli kaikki ei ole mennyt aivan jouheasti tuolla maastossa... Ennakointia niin vaihteiden vaihtamisessa kuin avustuksen valitsemisessakin tulee minun harjoitella. Lisäksi tilannenopeus tulee olla hallittu, turvallinen, mutta riittävä. Vartalon hallintakin joutuu koetukselle. En nimittäin ollut hetkeen kaatunut pyörällä! Säikähdyksellä selvisin, oli kuitenkin niin "hidas" kyljelleen kaatuminen ja alla pehmeähkö metsäpolku. Mutta ihan treenistä lenkit käyvät, avustuksen kun saa päälle/pois/sille välille. Raitis ilma ja metsän hiljaisuus on taattu. Ulkoiltua tul