Liikettä lihaksille, unta ullakolle

Sivusin ajatuksissani tryptofaania ja sen hyötyjä. Kirjoitanpas tiedoistani siitä jotain... Tryptofaani on siis aminohappo, ihmiselle välttämätön aminohappo. Osaa aminohapoista ihminen pystyy itse muodostamaan ja osaa ei, tryptofaania ihminen ei kykene valmistamaan, joten se on saatava ravinnosta.  Tryptofaanista muodostuu elimistössä melatoniinia ja sitä kautta aiemmassa tekstissäni viittasinkin tryptofaaniin ja uneen. Aminohapoista tryptofaani on unta edistävien aineiden, kuten serotoniinin ja melatoniinin esiaste. Se rauhoittaa hermostoa ja aivojen toimintaa. No mistä sitä tryptofaania sitten saa? Kalkkunasta, kanasta, maidosta, kananmunasta, pähkinöistä, manteleista, soijatuotteista, omenasta, luumusta, kaakaosta, lehtikaalista, kirsikoista, kaurasta... Eli kyllä hyvä iltapala muodostuu esimerkiksi lautasellisesta kaurapuuroa, muutamasta leikkelesiivusta kalkkunaa, huuhdeltuna vatsaan vaikkapa maidolla tai hyvällä kaakaolla. Jälkiruuaksi pari luumua tai kirsikkaa. Iltapalan on olta

On ollut loisteliaat elokuiset säät olla ja nauttia metsässä. Toisen kerran löytyy enemmän mustikoita, ja toisen kerran vähemmän, mutta terveyshyödyt metsäseikkailusta on joka kerran samat. Mieli lepää hiljaisuudessa!  Metsässä kulkualusta muuttuu. Useimmiten tallustamme asfaltilla tai hiekalla, metsässä haasteet liikkumiseen tuovat pehmeä alusta mättäineen ja sammaleineen, kivet ja kannot ja muut tupsut. Tasapaino, eli aistien, keskushermoston ja tuki- ja liikuntaelimistön yhteistoiminta pääsee töihin. Olitko tullut miettineeksi? Lisäksi metsässä liikkumisessa, tässä hyötyliikunnassa kyse on myös lihaskunnon harjoittamisesta. Suorat selkälihakset eli vartalon ojentajat ojentavat koukistuneen selkärangan, myös vartalon kierroissa ja sivutaivutuksissa ne työskentelevät. Eli metsässä selkälihakset ovat hyvinkin aktiivisessa käytössä, koska koko ajan vilkuilemme sivupeiliin, että onko karhu jo kovinkin lähellä... Oman työnsä kyykistyessämme joutuvat tekemään myös pakara, reidet, etenkin t

Uni on aivojen aikaa. Tahdotko lisää energiaa, tehoja treeneihin, hyvän mielen sekä terveemmän kehon? Tätä kaikkea saat nukkumalla! Kultaisessa hyvinvointipyramidissa on uni, liikunta ja ravinto. Niistä kaiken perustana on kuitenkin uni! Jos ei ehdi liikkua, sitä voi korvata syömällä paremmin ja päinvastoin. Mutta jos ei ehdi nukkua, ei jaksa liikkua ja ruokailutottumukset usein muuttuvat epäterveellisimmiksi. Kun uni on hyvää, aivot palautuvat ja toimivat optimaalisesti, muisti, keskittyminen ja oppiminen toimivat ja myös tapahtuvat. Lisäksi uni on aineenvaihdunnan päällikkö ja säätää kehon kaikki toiminnot hormonitoiminnasta aineenvaihduntaan.  Nukkuminen on paras tapa pitää niin fyysinen kuin henkinen vastustuskyky korkealla. Uni määrittelee myös sen, onko treenistä hyötyä. Uni vahvistaa kehittymistä ja opittujen liikeratojen muistijälkiä aivoissa. Lihasvammat -ja vauriot myös vähenevät, korjaantuvat. Nukkuessa tapahtuu myös palautuminen eli kehon energiavarastojen täydentyminen. Nu

Liikunnalla on useita myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Liikunnan avulla voimme vaikuttaa sydän- ja verenkiertoelimistöön, hermostoon, lihaksiin, luustoon, niveliin, mielialaan, henkiseen hyvinvointiin, uneen, aineenvaihduntaan ja sitä kautta painonhallintaan, lista on pitkä. Positiiviset vaikutukset voivat näkyä myös työkyvyssä, sosiaalisissa suhteissa ja yleisesti elämänlaadussa ja kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa.  No mihin sitten lihaskuntoharjoittelua tarvitaan? Tarvitsemme lihaksia aivan kaikkeen; hengittämiseen, pissaamiseen ja sen pidättämiseen, sohvalta ylös nousemiseen, kauppakassien kantamiseen, kukkasten kasteluun, lumikolan työntämiseen tai läppärin kannen avaamiseen. Arkinen tekeminen helpottuu, kun jaksamme paremmin ja meillä on lihaksissa voimaa. Lihakset myös suojaavat niveliä ja parantavat tasapainoa. Ja toki kokonaiskulutus nousee, kun lihasmassa kasvaa eli lihas kuluttaa rasvakudosta enemmän energiaa. Tässäkin lista on pitkä ja hyödyt moninaiset.  Miksi kannattaa